MIEHEN MATKASSA MERELLÄ

Eilen oli yksi kesän kauneimmista päivistä. Mitäpä muutakaan Helsingissä tulisi mieleen tehdä  kuin lähteä Suomenlinnaan. Idea ei tietenkään ole yksin vain minun, vaan sinne on pyrkimässä monta muutakin lomailijaa ja viikonlopun viettäjää. Lautat ovat varmasti täynnä ja  ruuhka joka paikassa  melkoinen, mutta mitäpä siitä. Marjaniemen rannasta voi matkata sinne puolessatoista tunnissa ilman tarkempaa aikataulua ja jonottamista. Lähden matkaan omalla yksiköllä. Kylläpä meno tuntuu viime viikon kaksikkomelonnan jälkeen kevyeltä. Ei tavaroita kyydissä, ei tuulta! Matkaamme tällä kertaa Herttoniemen rannan kautta, kun keli vaikuttaa niin suosiolliselta. Positiivinen yllätys on, että puolenpäivän aikaan Suomenlinnan edustalla on veneliikenne harvinaisen hiljaista. Onnistumme tällä kertaa välttämään kaikki veneiden ja laivojen pärskeet ja pääsemme täysin kuivin vaattein perille. Suomenlinnassa ei ole mitenkään liikaa rantautumispaikkoja kanooteille. Usein olemme meloneet Tyki...

Viikon matka länteen takanapäin. Lähtiessämme matkaan uskoimme tekevämme rennon melontaretken. Matkaisimme ilman tarkkaa aikataulua ja määränpäätä. Aamu-unisina ihmisinä herättäisiin kun ehditään ja juotaisiin aamukahvit rauhassa. Mutta ei se mennyt ihan niin. Kohdallemme sattui ennätyksellisen kovat vastatuulet, jotka jatkuivat päivästä toiseen. Jo ensimmäisenä päivänä aloin aavistella, mitä edessä on. Suomenlinnan edustalla puski tuuli ja lisäksi olin kauhuissani kaikista edestä ja takaa tulevista veneistä, laivoista, vesibusseista ja ties mistä menijöistä. Pihlajasaareen päästyäni olin aivan likomärkä ja umpijäässä. Kuka käski lähteä vajarannasta matkaan ilman melontatakkia! Niinpä puin ylleni kuivapuvun ja meloskelin se päälläni seuravaat kaksi päivää, keskellä Suomen suvea. Matkalle lähtiessä olin lukenut säätiedotuksen, jonka mukaan kuluva viikko on sateinen, kolea ja tuulinen. Vielä toisen retkipäivän aamuna jaksoin olla optimistinen. Ei sada eikä ole koleaa kuivapuku pä...

Viikko kesälomasta vietetty leppoisasti mukavassa seurassa. Nyt on sitten melontaretken vuoro. Aloitin valmistelut viime viikon lopulla etsimällä itselleni  nopeasti kuivuvaa pitkähihaista paitaa. Kiersin kaupan jos toisenkin, eikä mitään oikein tahtonut löytyä. Alennusvaatetangoista ei tietenkään mitään sinnepäinkään minun kokoani. Viidennen kaupan kohdalla sen ymmärsin. En voi etsiä ensisijaisesti pitkähihaista paitaa, vaan minun on ensin päätettävä, haluanko treenivaatteen, juoksupuseron vai kenties vain vapaa-ajan vaatteen ja suunnata sitten oikealle osastolle.  Niinpä minä sitten keräilin paitoja sovitettavaksi vähän joka puolelta kauppaa. Materiaalit olivat samoja, väri ja muotoilu vähän poikkesivat toisistaan. Että on vaikeata näin yksinkertaiselle ihmiselle. Mutta löysinhän minä sitten sen juuri melontaan sopivan (!) yksilön. Ja itse asiassa toisenkin. Tänään olen keskittynyt ruokatarvikkeiden keräilyyn ja pakkaamiseen. Aika monta minigrip-pussia saa kuluma...