MIEHEN MATKASSA MERELLÄ

LOMAMATKALLA Herään aamuauringon paahteeseen ja kurkistan teltan oviaukosta ulos. Järven suuri selkä edessäni on täysin ty yni, minä pulahdan  uimaan.  Nyt on kesä ja loma. Sataa ja paistaa Neljä päivää aikaisemmin olimme miehen kanssa lähteneet  matkaan Padasjoen laivasatamasta. Tarkoituksena oli tutustua meloen Päijänteen kansallispuistoon.  Aikaisemmasta käynnistäni Päijänteelle oli ehtinyt vierähtää vuosikymmen jos toinenkin. Enkä vielä silloin tiennyt melomisesta mitään.  Matkalla Helsingistä satoi vettä  isompia ja pienempiä kuuroja. Tulevalle viikolle oli luvattu samaa tuttua tämän kesän säätä eli  lämpöä alle 20 astetta ja sadetta jokaiselle päivälle.  Perille päästyämme sade taukosi ja saimme pakattua  tavarat kuivina matkaan. Autolle löytyi laivasatamasta helposti parkkipaikka, meille kermaista kalakeittoa laivarannan kuppilasta. Matkamme alkoi sivum...

VIHDOINKIN TYYNTÄ Poljen  pyörällä kohti kotia. On perjantai-iltapäivä ja pää vielä täynnä viikon töistä. Vähitellen, kun kilometrit taittuu, ajatus tulevasta viikonlopusta alkaa iskostua  tajuntaani. Nyt paistaa aurinko eikä tuule paljonkaan. Siitä  se ajatus lähtee - minä lähden melomaan.   Saavumme miehen kanssa miltei samalla kellonlyömällä kotiovelle. Tervehdin häntä kysymällä kiinnostaisi iltalenkki melomalla. Kyllä häntä kiinnostaa.   Pääsemme matkaan ilta kuuden jälkeen. Meri on sen verran  tyyni että valitsemme reitiksemme Villingin kierroksen.   Hengitän syvään  ja ihailen ympärillä olevaa. Ilta-auringon kajo, pienesti liplattavat laineet, meren tuoksu ja tumma sini. Tällaisena hetkenä minä keskityn huonosti melomiseen, katselen vain ihastuksissani ympärilleni.   Kun pääsemme Villigin taakse ei vauhtini parane lainkaan. Aavan meren tällä puolen näen kauas ja taivaan valo ...

MÖKKEILYÄ JA MELONTAA Tavarat on pakattuna ja kanootit haettu vajarannasta auton katolle. Vielä on vuorossa kanoottien kiinnitysten varmistus ja viikon pituinen mökkiloma voi alkaa. Merimaskuun saavumme iltapäivällä ja ensimmäinen tehtävä on lämmittää sauna. Ja siinä saunanlämpöä odotellessa purkaa kanootit valmiiksi rantaan. Saunomme ja heitämme talviturkin 15 asteiseen meriveteen. Minä olen tässä vaiheessa vakaasti siinä käsityksessä, että tämä riittää tälle päivälle. Miehellä on hieman eri käsitys asiasta. Iltakymmenen aikaan taivas kirkastuu ja ilta-aurinko paistaa uskomattoman upeasti mökkilaiturille. Me lähdemme tutustumaan uusiin maisemiin. Rannoilta kuuluu  jutustelua ja  musiikkia. Veneitä lipuu harvakseltaan ohitsemme kohti ilta-aurinkoa. Kokkoja sytytellään. Nyt on juhannusaatto, hieno hetki iltamelonnalle. Tiistaiaamusta nuorimmat mökkeilijät ovat lähdössä Muumimaailmaan jo ennenkuin kukaan aikuisista saa silm...

MELONTARETKELLÄ SUVESSSA JA SATEESSA   Lauantai 13.6.2015   Tuulet, työt ja muut toimet ovat pitäneet minut tehokkaasti poissa mereltä  monta viikkoa. Eilen alkoi kesälomani ensimmäinen pätkä ja  tänään paistaa aurinko. Hyvä ajoitus kesän ensimmäiselle melontaretkelleni.   Viime viikolla kävin pokkarikaupassa ostamassa kirjan. Mitäpä olisi melontaretki ilman iltalukemista rantakivellä tai riippumatossa.  Tosin nyt on säätiedotusten mukaan  odotettavissa  lukuhetkiä teltassa ja makuupussin lämmössä. Mieskin on tehnyt  omat retkivalmistelunsa hyvissä ajoin. Löysin hänet yhtenä iltana makaamasta kotisohvalla seuranaan kartta Helsingistä itään. Hän kertoi etsivänsä paikkaa, jossa ei ole koskaan käynyt. Siis sadan kilometrin säteellä Helsingistä. Kuulemma löysi sellaisen ja niin oli retkisuunnitelma tehty. Vähän kiirus taitaa tulla, vaikka jo aamuseitsemältä heräsin paistamaan pullaa miehelle matkaevääksi.  Josp...

MIES LÄHTEE MERELLE Viimeiset pari viikkoa olen saanut seurata ilmiselviä merkkejä lähestyvästä Kevään Retkestä. Ensin postista haettiin paketti, joka sisälsi uuden aurinkokennon. Tarkoitus kai oli, että mies ehtisi testata sitä ennen matkalle lähtöä. Mutta kuinkas kävikään. Aurinko pysyi päivästä toiseen pilvien takana  ja silloin kun se hetken säteili, oli mies onnistunut tuomaan auirnkokennon pihalta sateensuojaan. Kaupasta ilmestyi jotain uutta tarpeellista melontaretkeä varten. Hyvä niin, siinä samassa minullekin hankittiin uusi istuinalusta menopeliini. Teltta ja retkikeitin kaivettiin esiin, tähän vuodenaikaan sopivaa makuupussia etsiskeltiin varaston perältä ja makuualusta todettiin edelleen käyttökelpoiseksi. Katselin vähän  ristiriitaisin tuntein kertyvää tavarapinoa. Mies valmisteli lähtöä perinteiselle Vironlahtimelonnalle, minä olin jäämässä kotiin. Ihan vapaaehtoisesti. Tiedä sitten, onko virkanaisen kiireet ja muut menot vain te...

KIUKUNKARKOITUSMELONTAA Kun  Marjaniemen rannassa ulvovat veneiden mastot ja vaahtopäät ovat saapuneet Vartiosaaren lahdelle saakka, voi tehdä vain yhden johtopäätöksen. On aika varma siitä, että melomisessa ei tällä kelillä ole mitään järkeä, eikä ainakaan mitään nautittavaa. Siispä ilmoitin heti rantaan saavuttuani lähteväni takaisin kotiin. Aikeitani vahvisti se, että taivas oli pilvinen ja uskoin sateen saapuvan. Olkapäätä särki eilisen työrupeaman jälkeen ja minä myönsin olevani ihan superärsyyntynyt. Hienoa melontapäivää tästä ei tulisi, valmiit reittisuunnitelmani tälle päivälle saisin unohtaa. Mutta mies ei antanut periksi. Ei hän kai ollut koskaan kuullut ajatusta, että ensin lähdetään vajarantaan kaikki varustukset mukana ja siten päätetäänkin olla melomatta. Hätäpäissään hän ehdotti, että  melotaan kaksikolla ja lyhyt kierros lähivesillä. Lisäksi hän kehoitti katsomaan taivaalle, miten se oli kirkastumaan päin ja ...

SUNNUNTAIN SUMUSSA Heräsin sunnuntaiaamuun vähän pettyneenä. Satoi vettä.  Sain odottaa pitkälle iltapäivään kunnes sade kaikkien ennustusten mukaisesti lakkasi ja pääsin lähtemään kuivin päin matkaan.  Mies laittoi saunan lämpenemään ja  minä lampaankyljykset savipadassa uuniin hautumaan. Näin oli alkuvalmistelut tehty päivän melontalenkkiä varten.  Vajalle tullessa huomasin sinne ilmestyneen tämän vuoden hikiviivaston.  Mies oli ehtinyt lauantain talkoiden yhteydessä merkitä minulle kaikki tänä keväänä kertyneet kilometrit. Kasassa kaksikymmentäviisi kilometriä, eikä vielä ole edes toukokuu. Lupaavalta näyttää? Saatuamme kanootit laiturille, katsahdin ympärilleni. Enkä nähnyt siinä sumussa juuri nenänpäätäni kauemmaksi. Mutta mikäs tässä, toki me nämä maisemat tunnemme ja osaamme suunnistaa vaikka silmät kiinni. Päätimme lähteä kohti Villinginsalmea. Näin kulkien olisi rantaviiva koko ajan silmissämme. Ramsinsalmeen päästyä...