Tiivis työviikko ja kaksi päivää tauotonta sadetta takanapäin, ulos ei työmatkapyöräilyä enempää ole ehtinyt eikä viitsinyt. Tänä aamuna huomaan pilvien lähteneen liikkeelle ja sinistä väriä välkkyy taivaalla. Aamun Hesari ennustaa tuulta 10m/s, puuskissa paljon enemmän. Mies, jota tuulet eivät haittaa eivätkä juuri hidasta, on lähdössä melontalenkille. Kyselee, tulenko mukaan, ja kun olen vähän empivän oloinen,  houkuttelee minut mukaan tarjoamalla paikkaa kaksikosta. Miten sitä nyt tällaisesta tarjouksesta voisi kieltäytyä.

Marjaniemen rannassa tuuli ulvoo veneiden mastoissa, Vartioniemen lahti on vaahtopäitä täynnä ja minulla on kylmä. Mutta ei tässä auta perääntyä, matkaan vaan! Mies, joka näillä seuduilla tuntee saaret, salmet ja tuulentuiverrukset, päättää matkaksemme kierroksen Kulosaaren ympäri  Tuuli saapuu pohjoisesta ja niinpä miltei koko matkan  saamme meloa ensin Tammisalon kanavan, ja sen jälkeen Marjaniemen ja Herttoniemenrannan suojassa. Kulosaaren takana, Vanhankaupunginlahdella, myrskyää jo ihan mukavasti. Mutta mikä on mennessä, kun tuuli on myötäinen ja kaksikon ohjaus miehellä hallussa. Seuraava tuulinen osuus tulee kohdalle paluumatkalla Tullisaarenselällä. Nyt tuuli ei ole enää myötäinen ja ohjauskaan ei taida olla ihan miehen hallussa. Saan käskyn meloa oikealla melalla voimakkaasti. 'Siis kuinka kauan?', kysyn minä. 'Niin kauan, että päästän suojaisaan, ei tämä kanootti muuten kulje oikeaan suuntaan', vastaa mies. Vähän ihmettelen, mutta jatkan kuuliaisesti ohjeen mukaan. Hetken päästä minulle selviää, että peräsin on juuttunut kiinni ja ohjaus on jopa minunkin melanvedoista kiinni. Mutta eteenpäin päästään ja ihan perillekin asti. Huomenna on siten luvassa tyynempää keliä muille melojille.


 
Muita melojia ei nyt matkalla näy, lintuja sitäkin enemmän. En muista toista melontalenkkiä, jolloin olisin nähnyt yhtä paljon joutsenia kuin tänään. Onkohan niiden määrä lisääntynyt Itä-     
    Helsingin edustalla vaiko pelkkää sattumaa? Sen sijaan lokkien valtava määrä ei ole mikään
    uusi ihmetys. Ja valkoposkihanhia poikasineen oli Tammisalon kanavassa ihan ruuhkaksi asti, niitä saamme seuraksemme varmasti ihan koko kesäksi.
   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MELONTARETKI AHVENANMAALLE 2021