MIES LÄHTEE MERELLE


Viimeiset pari viikkoa olen saanut seurata ilmiselviä merkkejä lähestyvästä Kevään Retkestä.
Ensin postista haettiin paketti, joka sisälsi uuden aurinkokennon. Tarkoitus kai oli, että mies ehtisi testata sitä ennen matkalle lähtöä. Mutta kuinkas kävikään. Aurinko pysyi päivästä toiseen pilvien takana  ja silloin kun se hetken säteili, oli mies onnistunut tuomaan auirnkokennon pihalta sateensuojaan.

Kaupasta ilmestyi jotain uutta tarpeellista melontaretkeä varten. Hyvä niin, siinä samassa minullekin hankittiin uusi istuinalusta menopeliini. Teltta ja retkikeitin kaivettiin esiin, tähän vuodenaikaan sopivaa makuupussia etsiskeltiin varaston perältä ja makuualusta todettiin edelleen käyttökelpoiseksi.

Katselin vähän  ristiriitaisin tuntein kertyvää tavarapinoa. Mies valmisteli lähtöä perinteiselle Vironlahtimelonnalle, minä olin jäämässä kotiin. Ihan vapaaehtoisesti. Tiedä sitten, onko virkanaisen kiireet ja muut menot vain tekosyitä, mutta tälle retkelle en ole vielä tähän päivään mennessä  kaivannut mukaan. Päivämatkat ovat pitkiä, ylitettävät selät väliin haastavia ja matkavauhtikin varmaan minulle turhan ripeä. Mutta ennenkaikkea epäilen tätä vuodenaikaa. Herätä nyt aamulla teltassa muutaman asteen lämpötilassa! Ei, minä odotan lämpimämpää ilmaa ja uintikelejä.




Lauantaiaamu koitti ja vein miehen vajarantaan. Kuusi muuta innokasta melojaa olivat jo pitkällä pakkauspuuhissaan. Oli ilo nähdä ja kuulla se hyväntuulisuus ja innostus, mikä porukasta välittyi.
Mies ryhtyi myös pakkaushommiin ja minä katsoin parhaimmaksi olla antamatta mitään viime hetken ohjeita.


 Minulle esitettiin monen retkeilijän voimin toive tuoda tuoretta ja  paistettua herkkua jonnekin matkan varrelle, vaikkapa Tirmon lossille. En nyt ihan  siltä seisomalta luvannut, vaikka kuinka maaniteltiin. Minuun yritettiin vedota myös selvittämällä  matkan perimmäistä olemusta.Tärkeää ei olekaan matkan pituus, vaan kunnon eväät. Ei tehonnut, ei.

Sen sijaan minuun tehosi kaunis aurinkoinen aamu. Jätin retkeläiset jatkamaan pakkaamistaan ja lähdin omalle aamulenkille. Vihdoinkin oli lämmintä ja tyyntä!

Kun palasin takaisin, tulivat matkalaiset minua vastaan ja sain vielä yhden suukon poskelleni. Toivotin miehelle hyvää matkaa. Tuolle viiden tähden retkelle, jolla miehen ei tarvitse huolehtia kuin itsestään.




 







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MELONTARETKI AHVENANMAALLE 2021