Perjantain iltapäivällä kiirehdin töistä kotiin ja huomaan, että eteisen lattia on täyttynyt kiitettävästi monenmoisista pussukoista. Mies on karannut töistään ennen minua ja pakannut jo suurimman osan tavaroista tulevaa retkeä varten. Kesäloma ei ala vieläkään, mutta onneksi on koko viikonloppu aikaa meloa! Minä pakkaan kylmälaukkuun eväät ja otan pari pussillista vaatetta mukaani. Tiedän niitä olevan aivan liikaa, mutta kiireessä en parempaan pysty. Ja sitä paitsi mies on hyvä pakkaamaan paljon tavaraa pieneen tilaan.
Illan määränpääksi asetamme Eestiluodon. Mies kertoo tuulen olevan sen suuntaisen, että meidän kannattaa suunnistaa sinne Villigin salmen kautta. Tämän jälkeen jatkamme matkaa hyvässä sivumyötäisessä kohti Eestiluotoa. Kunnes mies yhtäkkiä pysähtyy ja toteaa, että 'eihän tuo saari edessämme voikaan olla Eestiluoto'. Hetken karttaa tutkittuaan hän päättelee meidän olevan menossa kohti Isosaarta ja kääntää kanootin aikamonta astetta kohti oikeaa saarta. Näin voi käydä, kun seudut ovat karttavastaavalle liiankin tuttuja ja hän suunnistaa työviikon päätteeksi vähän puoliunessa :) Mutta ei se mitään, matka ei juuri pidentynyt ja ihan hyvään aikaan ehdimme perille Eestiluodolle. Pystytämme teltan ja syömme iltapalaa. Jaksamme vielä hetken nauttia kauniista aurinkoisesta illasta ja meren maisemista.
 |
| Onneksi mies huomasi kääntää kurssia |
Aamulla heräämme veden ropistessa teltan kattoon. Mies valmistaa aamiaisen teltan oven suussa ja tarjoilee sen minulle sisätiloihin. Meneehän se näinkin, mielummin olisin kyllä valinnut aurinkoisen hetken kalliolla istuskellen ja kahvia nauttien. Mutta aina ei voi voittaa. Odotamme sateen loppumista ja pääsemme jatkamaan matkaa vasta puolenpäivän jälkeen. Sitten saammekin meloa täysin tyynessä ja pilvisessä säässä, itse asiassa aivan mahtava melontakeli. Kiertelemme Sipoon saaristossa keräten kilometrejä noin 25 ja illalla rantaudumme Furulle. Päivän mittaan olen huolestuneena tutkaillut merelle ilmestyneitä pieniä levälauttoja ja vähän levää näyttää olevan Furuholmeninkin edustalla. Etsin saaresta kohdan, jossa levää ei vielä näy ja pulahdan veteen. Toivottavasti levätilanne ei pahene kovin paljon, aloitinhan uintikauteni vasta eilen Eestiluodolla!
 |
| Taukopaikka Sipoon saaristossa |
 |
| Maiseman ihailu on vain silmänlumetta, tämä lokki haaveilee taukoeväitämme. |
Sunnuntaina päätämme suunnistaa suoraan vajalle ja ehtiä ajoissa kotiin. Takanani on kaksi yötä merellä; sadetta ja auringonpaistetta, avomerta ja saarten sokkeloita, linnun rääkynää ja aaltojen kohinaa. Tiedän toistavani itseäni, kun taas tätä samaa ihmettelen: Kuinka näin lyhyessä ajassa, pienen matkan päässä kaupungin sykkeestä, voi päästä niin toisenlaiseen maailmaan ja irti kaikesta?
 |
| Ilta-aurinko Furuholmenilla |
Kommentit
Lähetä kommentti