Joka kesä iloitsen siitä, kuinka hyvällä paikalla melontaseuramme tukikohta Marjaniemessä sijaitsee. Matkata voi itään tai länteen miettien reitin tuulen suunnan, käytettävissä olevan ajan tai vaikkapa vain fiiliksen mukaan. Joskus valitsen reitin niin, että olen tuota pikaa urbaanissa ympäristössä katsellen metron kiitämistä radallaan ja nostokurkien armeijaa rakennustyömaalla Kalasatamassa. Piipahdan Mustikkamaalla kahvilla tai käyn ihailemassa Vanhankaupungin koskea.Voin matkata Suomenlinnaan ihmisvilinään, vaihtaa sisäsiistit vaatteet ylleni ja mennä ravintolaan syömään. Edellyttäen, että mies on ottanut kukkaron mukaansa. Mies voi myös yllättää ja viedä minut lasilliselle Pikisaareen. Kokemuksesta tiedän, että tätä ei kannata kokeilla äitienpäivänä. Mies kokeili kerran ja saimme pitkän, paheksuvan silmäyksen melontakamppeissamme. Kyllä meille juomat pienen harkinnan jälkeen myytiin ja ohjattiin terassin takimmaiseen nurkkaan istumaan. Sisätilat oli varattu siististi pukeutuneille perheille äitienpäivälounasta varten.
Toiseen suuntaan lähdettäessä löydän aivan toisenlaisen maailman. Ramsinsalmen jälkeen ei kaupunkitunnelmasta ole tietoakaan. Melon pienten saarien ohitse, joita on joka puolella.Yhdessä näkyy pursiseuran tukikohta, toisessa hienoja huviloita, kolmannessa mökkejä ja telttarakennelmia. En varmaan koskaan opi näiden saarten nimiä. Tiedätkö sinä missä järjestyksessä vastaan tulevat Loppikari, Satamasaari, Kotiluoto tai Santinen?
Villingin salmen jälkeen näen jo miltei aavan meren ja unohdan täysin olevani ihan Helsingin edustalla. Kierrän Villingin tai jos aikaa on riittävästi, otan mukaani termospullollisen kahvia, miehelle pullaa ja melon Hattusaareen. Ja toivon, että lokit päästävät maihin. Päivän aikana ehtii hyvällä säällä meloa myös vaikkapa Eestiluodolle. Jos tuuli on hankala ja matkanteko merelle päin ei onnistu, vaihdan suuntaa kohti Kalllahden rantaa. Nautin mukaan ottamani kahvit luonnon helmassa Kalliosaaressa tai pistäydyn kahvilla Uutelassa. Melonta Marjaniemestä käsin on siis mahdollisuuksia täynnä!
Toiseen suuntaan lähdettäessä löydän aivan toisenlaisen maailman. Ramsinsalmen jälkeen ei kaupunkitunnelmasta ole tietoakaan. Melon pienten saarien ohitse, joita on joka puolella.Yhdessä näkyy pursiseuran tukikohta, toisessa hienoja huviloita, kolmannessa mökkejä ja telttarakennelmia. En varmaan koskaan opi näiden saarten nimiä. Tiedätkö sinä missä järjestyksessä vastaan tulevat Loppikari, Satamasaari, Kotiluoto tai Santinen?
Villingin salmen jälkeen näen jo miltei aavan meren ja unohdan täysin olevani ihan Helsingin edustalla. Kierrän Villingin tai jos aikaa on riittävästi, otan mukaani termospullollisen kahvia, miehelle pullaa ja melon Hattusaareen. Ja toivon, että lokit päästävät maihin. Päivän aikana ehtii hyvällä säällä meloa myös vaikkapa Eestiluodolle. Jos tuuli on hankala ja matkanteko merelle päin ei onnistu, vaihdan suuntaa kohti Kalllahden rantaa. Nautin mukaan ottamani kahvit luonnon helmassa Kalliosaaressa tai pistäydyn kahvilla Uutelassa. Melonta Marjaniemestä käsin on siis mahdollisuuksia täynnä!
Kommentit
Lähetä kommentti