Viimeisimmästä melanvedostani on jo viikko, loppuloma sujui kaikenlaisen muun mukavan tapahtuman parissa.Tänään alkoivat työt ja taivas on mustanpuhuva. Mieleeni hiipiii kummasti ajatus, että melontakausi on nyt loppu. Töiden lisäksi haluan ehtiä sukujuhliin, pakastamaan marjoja, leikkaamaan nurmikkoa, rakentamaan legotorneja ja hiekkakakkuja sekä olemaan muuten vain. Ihmettelen jälleen kerran, miten te aktiivimelojat sen teette. Vajakirja ja hikiviiva täyttyvät kovaa vauhtia, onko teillä tunteja enemmän kuin 24 vuorokaudessa? Samalla muistutan itseäni siitä, että 'vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä'.

Loppukesän melontoja odotellessa on hyvä palata vielä Tammisaaren retkemme loppuosuudelle. Mies päätti suunnistaa Espoosta  Marjaniemeen Helsingin keskustan kautta. Toinen vaihtoehto olisi kai ollut matka Suomenlinnan kautta. Minulle melonta Kaivopuiston edustalla ja kauppatorilla oli ensimmäinen kerta. Etukäteen mietitytti, miten vilkas liikenne mahtaa olla. Yllättävän rauhallista oli, mitä nyt muutamia tallinnanlaivoja ja vesibusseja väistelimme. Eteläsataman kohdalla jökötti Silja Symphony tiukasti laiturissa, joten saatoin ohittaa sen aivan läheltä. Harvoin sitä on itsensä merellä näin pieneksi tuntenut kuin ruotsinlaivan alla!






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

LÄHIMATKAILUA MELOEN

Miehen matkassa Norjaan

MELONTARETKI AHVENANMAALLE 2021